Olet onneni

Kuva täältä

Tänään kalenteri näyttää Onnin nimipäivää. Onni oma karvakuononi on varmasti yksi tärkeimmistä ystävistäni. Se on minun nelijalkainen lapseni, perheeni. Päätin jo ennen Onnin syntymää, että pitäisin sen aina, en koskaan luopuisi siitä vaan pitäisin siitä niin hyvää huolta kun vain pystyisin. Onni seuraakin minua kaikkialle. Ne muutamat päivät vuodessa kun Onni on hoidossa jossain muualla tuntuvat aluksi oudoilta, ihan kun minulta puuttuisi jokin tai olisin unohtanut jotain. Ne muutamat päivät ovat toisaalta luksusta, mutta äkkiä ikävä myös iskee. Olen niin tottunut siihen, että perässäni kulkee pieni paimen että ilman en enää osaisi ollakkaan. Kotiin on aina ihana palata, kun tietää ettei koskaan palaa tyhjään kotiin. Kotona odottaa aina koira, joka on maailman onnellisin koska olen palannut kotiin. Vaikka olisin poissa viisi minuuttia se on onnellinen palaamisestani. Mielummin se toisaalta olisi sen viisi minuuttia minun seurassani. Onnilta saan täysin pyytteettöntä rakkautta. Minun ei tarvitse esittää sille mitään, kelpaan tällaisena omana itsenäni ja se rakastaa minua aina vain enemmän. Olen kiitollinen sen rakkaudesta ja siitä että se on minun koirani. Tiesin jo ensimmäisenä päivänä kun hain sen kotiin että meistä tulisi erottamattomat. Onni ei kertaakaan itkenyt takaisin mistä sen hain, se oli heti minun oma lapseni ja näen sen silmistä miten se luottaa minuun. Olen sen perhe. Olen sen maailma. Ja minulla on vastuu tuosta pienestä eläimestä ja sen elämästä. Olen siitä hyvin onnellinen. 

Kuten Piin elämä- elokuvassa todettiin, uskon myös minä että eläimen silmien kautta voin nähdä sen sieluun<3

Tehtiin Onnin kanssa tyhmiä ilmeitä;