Pelastettuja

Joululahjaksi sain oman Konmari- kirjan ja sen jälkeen joululomalla maritin kovasti omaa kotipesääni. Sainkin monta kassillista tavaraa maritettua turhuutta mikä ei enää tuottanut minkään sortin iloa ja raahasin pussit Fridaan. Ennen joulua olin jo aloittanut homman ja vein köyhien joulukeräysiin sekä löytöeläinten hyväksi järjestettyihin keräyksiin myös useamman pussillisen tavaraa. Välillä on hyvä pistää tavaraa kiertoon, sillä oikeasti olen myös aika kova hamsteri ja keräilijäluonne. Tuossa taannoin pohdin mitä kaikkia eri asioita himottelen enkä mahda itselleni mitään, jos löydän jonkun tosi kivan, se vain on lähes tulkoon pakko saada. Näitä ryhmiä ovat siis ainakin; verhot, lakanat, astiat etenkin vanhat kupit ja lautaset, kirjat, kengät, laukut. Niitä kaikkia on varmasti kertynyt enemmän kuin yhden ihmisen tarpesiin. 

Tykkään kirppiksistä ja kierrätyskeskuksista etenkin niiden eettisen ajatuksenkin vuoksi. Miksi ostaa uutta, kun vanha on ainakin yhtä hyvää eikä tarvitse valmistaa uutta tilalle kun voi tarjota vanhalle vielä uuden kotin. Sama pätee myös eläimiin :D Olen hirvittävän huono myöskään jättämään roskiksiin ehjiä ehtoja tavaroita. Jos en itse pidä niitä, niin vähintään ne pitää viedä kiertoon. Aikoinani kaivoin meidän lasinkeräyksestä paljon juomalaseja ja vein ne Fidaan. Viime viikolla kaivoin roskiksesta kahvikuppiastiaston, johon työkaverini ihastui ja hän vei ne kotiin. Omalla häpeilemättömällä dyykkarinluonteellani tein kaverin onnelliseksi :) 

Tämän postauksen aarteet taitavat kaikki olla tuolta meidän roskiksilta pelastettuja. Olen pitkään kironnut meidän roskiksia, sillä ne ovat mallia molok eli sieltä ei pahemmin pelastella. Enää edes lehtiä en pääse metsästämään, sillä ne makoilevat molokin uumenissa. 

Näppärä punainen keittiöjakkara <3 Tuon saa taitettua kasaan, jolloin ei vie tilaakaan. En ole aikaisemmin tämmöiseen törmännyt. Pitäisi nuo askelmat hioa ja kenties maalata/lakata. Jotain tuunausta kuitenkin.

Kannellista namikippoa olin etsinyt jo pitkään kaupoista ja kirppiksiltä. Sopivaa yksilöä ei kuitenkaan ollut tullut vastaan, sillä mikään särkyvä ei tullut kyseeseen, koska kissat. Ja namikipossa piti olla myös kansi, koska kissat. Ja koska tarkoitus oli pitää kippoa näkösällä sen tuli olla myös nätti. Onneksi joku oli jättänyt tämän kaunokaisen minua odottamaan metallinkeräykseen. 


Tämä aurinkotuoli löytyi kuin kreivin aikaan. Olin nimittäin suunnitellut koko alkukevään parvekkeelle jotain mukavaa istuskelupaikkaa. Sellaista missä viihtyisi pidempään kirjan kanssa. No sitten tulikin tämä tuoli vastaan. Äkkiä kiikutin sen kotiin ja pelastin rosvalavalle joutumiselta. Vain pehmuste piti käydä tuoliin ostamassa niin johan tuli mukava paikka. Jazz siinä yleensä viihtyykin päiväunilla auringon lämmössä. 



Viime kesänä pelastin kaksi sinistä jakkaraa roskiksilta. Maalasin jakkarat valkoisiksi ja ne ovat kivasti palvelleet parvekkeella. 

Metallinkeräyksessä löysin tämän kivan punaisen vanhan kattilan. Ennestään omistan jo yhden vastaavanlaisen kattilan ja ne ovat tosi kivoja ruukkuja kukille.

  

Roskiksilta löytyi myös tämä posliini kukko, vai kenties riikinkukko? Kirppiksillä näihin törmää aika usein, viimeksi tuli vastaan Pelastusarmeijan kirpputorilta ja mielenkiinnolla tutkin paljonko siellä tästä pyydettäisiin ja hinta siellä oli 8€. Näitä kukkojahan on kahdenlaisia ja ovat Neuvostoliiton aikaisia, pohjassa teksti USSR.
 
 

Sitten on tietenkin tämä suloinen nojatuoli, jonka nään sieluni silmin vispipuuron värisellä sametilla päällystettynä. Siitä on tullut Jekun oma tuoli, pötköttelee siinä aina vain kun mahdollista. Vaikka tässä kuvassa Jazz vielä koeajaa tuolia. Se on löydöistäni ainoa, joka ei ole meidän pihasta, vaan Vuosaaren roskalavalta kiikutettu. 

Tässä omat pelastetut aarteeni tällä erää. Saa nähdä mitä vastaan tulee jatkossa :) Toivottavasti jotain tosi kivaa. Ja hei se on elokuu nyt!