Siinä ne nyt on. Minun uudet Hait. Heti sain ne kiskoa jalkaani ja sulloa vanhat kengät vuorostaan kassiin. Ei sitten pesty lakanoitakaan, kun sade taas "yllätti". Mutta nyt ei haittaa, onnellisena näillä kumppareilla tepastelen! Niin hyvät jalassa ai että! Niin kauniin punaiset, että piristävät harmaimmankin sadeaamun. Kaikki keltaiset hait on kummasti jokapaikasta kaikonneet. Toisaalta hyvä että en saanut niitä, sitten olisi pitänyt ostaa keltainen sadetakkikin, ja sitten olisin alkanut taas muistuttaa puistotyöntekijää :D Ei enää niitä banaanivaatteita. Puistotyöntekijä ajoista minulle on jäänyt huono tapa olla käyttämättä sateenvarjoa. Pitää olla aikamoinen rankkasade tai baari-ilta, jotta viitsin sateenvarjon laukustani kaivella. Jotenkin sitä vain niin tottui siihen sateeseen, ettei sitä enää huomaa samalla lailla. Sitä vaan katseli puskista että voi hölmöt näin pieni sade ja heti kaikilla on sateenvarjot kourassa. Sitten kun se vesi valuu noroina hiuksia pitkin, sitten voi miettiä missä se sontikka olikaan. Mutta toisaalta, onko sillä siinävaiheessa enää mitään väliä? :) Mutta saappaat ne on tärkeät puistotyöntekijällekin. Varpaat ei saa kastua!
Jekku esittelee taas hölmöilyjään. Mahdollisimman pieneen ruukkuun pitää koko kissanruho saada mahtumaan. Hassukissa :) Lankaköynnösparat. Joka päivä saavat kovakouraisen käsittelyn kissapojilta. Toinen pitää salaattibaarina, toinen tykkää tunkea ja puskea kasvuston sekaan tai sitten valloittaa koko ruukku. Taitaa olla jo toinen lankaköynnös tänä kesänä tuossa ikkunalla menossa. Onneksi vielä on kaksi muuta jäljellä.
Hip hei viikonloppu on taas täällä! Ehkäpä leffaan? Kivaa on ainakin huomenna jo tiedossa :))
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti