Uusimmassa Yhteishyvä- lehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli ruokahävikistä ja sen hiilijalanjäljestä. Vuosittain heitämme noin 20-30 kg syömäkelpoista ruokaa pois. Se on aika hurja määrä. Kuvittelen etten itse heitä tuota määrää, sillä olen aika loistava jatkojalostamaan ruuan tähteitä ja lisäksi meillä asuu on yksi elävä bioastia :) Jos ostaisimme vähemmän, tai sen verran kuin kulutamme maatalouden ei tarvitsisi tuottaa niin paljoa ruokaa. Maatalous ei tarvitsisi niin paljon maa-alaa eikä metsiä tarvitsisi raivata niin paljon. Tällöin ei myöskään katoaisi eläinlajeja ja niiden elinympäristöä. Ruokahävikki voi tuntua pieneltä asialta, mutta isossa mittakaavassa sillä on väliä, sillä pienistä puroista syntyy isoja meriä x) Koulussa on alettu mainostamaan mitkä päivän aterioista ovat ilmastoruokia. Yleensä ne ovat kasvisruokia, mutta joskus myös kalaruokia. Ilmastovaikutuksen merkittävä tekijä onkin onko ruoka eläinperästä vai ei. Kolmannes maailman viljasta syötetään eläimille, vaikka suurimman osan siitä ihmiset voisivat syödä siitä itse.
Meidän taloudessa koitan tehdä kasvisruokaa niin, että söisimme sitä ainakin kerran tai pari viikossa. Yhteishyvän jutusta innostuneena päätin tehdä loppuviikoksi meille ilmastoruokaa; kasvissosekeittoa. Soseutin perunaa, porkkanaa, kesäkurpitsaa, sipulia ja mukulaselleriä sopaksi. Nautittiin karjalanpiirakoiden ja kuplaveden kera. Proteiinia tuli sitten raejuustosta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti