torstai 7. marraskuuta 2013

Diana


Olin kymmenen vuotias, kun prinsessa Diana kuoli. Saduista olin oppinut, että prinsessoilla oli aina pitkät ja hulmuavat hiukset. Siitä syystä en pienenä osannut ajatella Dianaa oikeaksi prinsessaksi. Dianan kuolema aiheutti hirmuisen hullunmyllyn ja lapsena se tuntui aika hurjalta. Mutta koska Diana ei mielestäni ollut oikea prinsessa, se ei minua pahemmin hetkauttanut. Nyt myöhemmin kun ikää on tullut lisää olen alkanut seuraamaan eri kuningasperheiden elämää ja sitä kautta myös Dianan kohtalo alkanut enemmän kiinnostamaan. Englannin hovin elämä on yksi kiinnostavimpia kuningasperheitä. Eikä kiinnostusta varmasti yhtään vähennä se, että Kuningatar Elisbethilla on pienoinen lauma makkara corgeja hovissaan.

Dianan kohtalosta kiinnostuneena kävin katsomassa Naomi Wattsin esittämän Diana-elokuvan. Elokuva kertoi Dianasta ja hänen sydänkirgi rakastetustaan. Ei siis sitä kuvaa Dianasta, jonka minä olin nähnyt televisiosta. Tästä syystä elokuvaa oli mielenkiintoista katsoa, sillä se avasi täysin uuden maailman ja puolen Dianasta. Oli kiehtovaa nähdä millaista elämää palatsissa vietetään. Pienoinen miinus oli, ettei koko elukuvassa vilahtanut ainuttakaan söpöä corgia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti