1.Syyskuuta. Syksy on vihdoin nyt saapunut. Sen haistaa heti ensimmäisenä aamulla, kun astuu ovesta ulos. Ruskan ihanat värit alkavat huomaamatta vallata alaa. Aamuiset lenkit Onnin kanssa metsässä ovat parhautta. Monet aamut ollaan saatu nauttia aivan kahdestaan luonnosta. Usein aamuisin kuuden aikaan kun ollaan liikkeellä maisemat ovat vielä sumuisia. Se tunnelma on niin käsittämättömän hieno <3
En yhtään masentele kesän loppumisesta, jos voi puhua sen edes jossain vaiheessa alkaneenkaan. Alkusyksy on vuodenajoista oma suosikkini. Ne värit, raikas tuoksu, hämärtyvät illat, kynttilän valo, teekuppi ja oma sohva. Aamulenkeillä olen napannut nopeasti pari kuvaa pellolta kännykälläni, siellä on niin kaunista. Joku muukin on selvästi samaa mieltä, sillä pellon laitaan oli eräänä aamuna ilmestynyt vanha tuoli. Onko siellä ihailtu peltoa, sumua vai kenties oltu bongailemassa lintuauroja? Niitä kun nyt alkaa olemaan jo liikkeellä.
Stingin kappale Fields of Gold oli yhteen aikaan yksi omista lemppareistani, ja edelleen se on minusta niin ihana. Peltoa katsellessa kappale alkaa monesti automaattiseti päässä soimaan :)
You'll remember me when the west wind moves
Upon the fields of barley
You'll forget the sun in his jealous sky
As we walk in fields of gold
Upon the fields of barley
You'll forget the sun in his jealous sky
As we walk in fields of gold
-Sting-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti