Monet aamulenkint tällä viikolla ovat olleet yhtä sumussa kulkemista, kirjaimellisesti. Tämä viikko on ollut myös yksi kiireisimmistä hanhien muuttoviikoista. Joka päivä talomme yli lentää useita parvia hanhia etelään. Yhtenä aamulenkillä eteenpäin ei juuri nähnyt, mutta kova kaakatus kuului edestä. Suuri yllätys olikin kun pelto oli peittynyt hanhiparvista. Nyt viikonloppuna Onnin kanssa seurasimme pellon laidassa pitempään noita hanhia. Paikalle oli kerääntynyt muitakin lintubongareita, sellaisia virallisia, joita me emme siis olleet :) Hassusti lintuaurat jäävät laskeutusmikohdan ylle ja tekevät useamman kierroksen taivaalla ennen kuin laskeutuvat ja pikkuhiljaa kierrokset madaltuvat kohti maata. Eivät siis vain lennä suoraan maahan, niinkuin monet muut linnut laskeutuessaan. 
Näinä sumuisina aamuina päässä alkaa soimaan monesti Ultra Bran Minä suojelen sinua kaikelta- kappale." Olen kahlannu rantaveteen
soutanut soutuveneellä sumuisena aamuna
Olen seissyt laiturilla hiljaa
ja kuullut äänet kaukaisten laivojen"
Syksyinen viileä sää houkutti paistamaan lettuja. Niillä olikin hyvä herkutella sunnuntaina, kesällä itse tehdyn mansikka-vattuhillon kera. Ihana kun tuli säilöttyä pala kesää muutamaan tölkkiin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti