Jos pitäisi valita yksi ruoka mikä on ylitse muiden, tai mitä söisi viimeisellä aterialla, niin vastaisin hetkeäkään miettimättä, että äidin tekemät jauhemaksapihvit muussilla ja paistetulla sipulilla. Niitä ei vaan voita mikään. Koska nyt vietän pääsiäistä ensimmäistä kertaa elämässäni yksin päätin tarttua härkää sarvista ja kokeilla valmistaa itselleni kyseisiä herkkuja. Ei haittaisi, jos koe epäonnistuisi, sillä ei olisi muita syömässä kuin minä.
Olen kirjoittanut äidin maksapihvien ohjeen jo kauan sitten reseptivihkooni. Se on aloitettu 1997, ja jauhemaksapihvien ohje on jo heti ensimmäisillä sivuilla, mikä kertoo siitä, miten suurta herkkua ne ovat olleet jo minun ollessani kymmenen vuotias. Pitkään piti tuota ohjetta hillota ennenkuin uskalsin siihen itse tarttua. Suurin este pihvien teolle on ollut itse maksa, olen kammonnut siihen koskemista ja ylipäätään sisäelimiä. Oli kyllä tyhmää odottaa näinkin kauan, sillä pihvien teko on tosi siistiä ja simppeliä eikä maksaan tarvinnut koskea kertaakaan.
Ensin raastoin pari perunaa, yhden omenan ja pari sipulia kulhoon. Lopuksi sekoitin raasteiden sekaan maksan ja maustoin. Sitten vain pannu kuumaksi ja pihvejä paistelemaan. Samaan aikaan valmistin perunamuussin ja kuullotin sipulit. Aikamoista häsellystä pieneen keittiöön. Mitään kovin isompaa ateriaa siellä ei kyllä sitten voikaan kokkailla. Mutta lopputulos oli kaiken häsellyksen arvoista, niin että varmasti teen vielä monta kertaa tätä! Herkullisen ruuan lisäksi kotiin levisi ihana maksan tuoksu. Nam! Maksa ei edes ollut kallista, joten pihvit ovat aika edullista ruokaa :)
Hienoa Suvi!
VastaaPoista