Kävin tänään itsekseni vaeltelemassa Helsingin vanhassakaupungissa. Se on minusta yksi Helsingin ihanimpia kaupunginosia. Voisin niin kuvitella itseni asumassa siellä ja Onnin kanssa lenkkeilemässä. Vaikka sieltä ei kovin montaa minuuttia ydinkeskustaan menekään, tuntuu siellä aika pysähtyvän. Ajankulu ja stressi katoaa täysin. Olen siellä kuin jossain toisessa maailmassa.
Tänään oli pitkästä aikaa kaunis ilma ja kerrankin olin viisaasti ottanut kameran matkaani ja sain pitkästä aikaa kuvattua ulkona. Maisemia ihaillessa ei kyllä olisi uskonut, että eletään vuodenvaihdetta. Termisestihän pitäisi olla talvi, mutta ulkona käyskennellessä tuntuu kyllä loppusyksyltä. Koskikin kuohui sellaisella voimalla, kuin olisi kevät tulvat pahimillaan. Joulusta ollaan hädin tuskin ehditty selvitä, niin johan kolahti postiluukusta jo Elloksen kevät/kesä- kuvasto. Täytyy ilmeisesti suunnata ajatukset jo tulevaan kevääseen, ennekuin lumikaan on maahan ehtinyt.
Nämä sorsat ilmeisesti kuvittelivat, että minulla on niille evästä matkassa, sillä heti huomattuaan minut suuntasivat nokat minua kohti.
Ihana talo, voi kumpa voisin siellä asua noiden omenapuiden katveessa <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti