torstai 6. helmikuuta 2014

Piikittelyä


Eilen oli aika hurja päivä. Meillä oli koulussa kauhulla odottamani labrapäivä, eli piti opetella injektioiden antamista. Meidän tulevien geronomien ei onneksi tarvitse osata suonensisäisiä juttuja, vaan opeteltavana oli i.m. injektio (lihakseen) sekä s.c injektio (ihon alainen). Olin stressannut päivää jo monta viikkoa etukäteen ja viime viikolla onnistuin saamaan herpeksen huulee kyseisten injektioiden vuoksi. 

Tarkoituksena oli tehdä piikitykset pareittain ja myös minun parini oli ihan untuvikko näissä puuhissa, joten jännitettiin molemmat koko hommaa. Kumma kyllä, jännittin paljon enemmän itse pistämistä, kuin sitä että minua pistettäisiin. Jotenkin ajatus siitä, että pitää tökätä se neula oikeasti jonkun elävän ihon sisään ällötti. 
Selvisin kuitenkin hengissä ensimmäisestä pistoksesta, jonka sain olkapäähän, eikä se edes tuntunut juuri missään. Tietenkin se teki kaikesta jännittävämpää, että pistäjääkin pelotti tökätä minuun, toisin kuin yleensä pistäjänä on varma ammattilainen. Olin ihan turhaan stressannut kuitenkin sitä, sillä injektiot pistettiin aina opettajan valvoessa, joten ne ei voineet mennä kovin pahasti pieleen. Itsekin sain pistettyä käsien tärinästä huolimatta omaa pariani. Aika hurjalta tuntui aluksi upottaa piikki toisen ihoon ja katsoa kuinka se pitkä piikki sinne upposi. Omasta mielestä pakaraan pistäminen oli paljon helpompaa, kuin olkapäähän, tosin paikan löytäminen oli hankalampaa. Kun viimein odottelin pistoa omaan pakaraani, en jännittänyt enää yhtään :) Tiesin, että päivä alkoi olla pulkassa ja olin selvinnyt tästäkin päivästä :) 

Päivässä jännitti varmasti pistelyn lisäksi myös ne itse neulat. Jotenkin olen aina kammonnut kaikkia neuloja ja koittanut kiertää ne kaukaa. Mutta nyt tämän päivän jälkeen en pelkää niitäkään niin kauheasti ja osaan lääkeaineet vetästä niihin ihan nätisti :) 

Onneksi oli Runebergin päivä, sillä sokeria tarvittiin tähän päivään, ettei olisi alkanut pyörryttämään, sillä välillä olo oli kuin lakanalla. Tänä vuonna mentiin ihan kaupan tortuilla. Harmi, sillä omat olisivat olleet paljon parempia. Näissä oli kyllä mehukkuus kaukana:( Mutta hyvältä ne maistui tämmöisen päivän päätteeksi kaikesta huolimatta :))


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti